TADAM-työpajoissa yli 500 osallistujaa

Lokakuusta 2024 maaliskuuhun 2025 TADAM-hankkeessa järjestettiin alueellisia työpajoja, joiden teemana oli medialukutaito liittyen tekoälyyn (AI) ja algoritmeihin. Yhteensä 22 työpajaa järjestettiin eri puolilla Eurooppaa: Italiassa, Belgiassa, Kreikassa, Suomessa, Ranskassa, Makedoniassa, Montenegrossa, Serbiassa, Ruotsissa, Ranskassa, Serbiassa ja Romaniassa. Yhteensä 511 henkilöä osallistui TADAM-työpajoihin. Heistä oli opiskelijoita 28 % (14 % kasvatusala, 14 % media-ala), kasvattajia/opettajia 36,8 %, media-alan ammattilaisia 25,2 %, IT-alan ammattilaisia 7,3 % ja muita 2,7 %.

Työpajojen tavoitteena oli syventää ja soveltaa kesäkuussa 2024 pidetyn hankkeen aloitusseminaarin aikana määriteltyjä painopistealueita sekä mukauttaa niitä paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin. Työpajoissa keskityttiin seuraaviin teemoihin:

Painopiste 1 – Tekoälyn positiiviset ja negatiiviset roolit mediatuotannossa.
Painopiste 2 – Tekoälyn tuottamat vääristymät ja eettiset ongelmat.
Painopiste 3 – Taitoja kriittiseksi tekoälyn kehotteiden tekijäksi.
Painopiste 4 – Arviointia yleisöjen käsityksistä/tietoisuudesta/tunteista liittyen tekoälyyn.
Painopiste 5 – Luova kehotteiden kirjoittaminen ja tekoälykoulutus: tietoisuutta ja taitoja.

Alueellisten työpajojen yhdenmukaisen toteutuksen varmistamiseksi hankekumppanit Firenzen yliopistosta (UNIFI) kehittivät metodologisen viitekehyksen, joka pohjautui seuraaviin teoreettisiin malleihin:

• David Merrillin opetusmuotoilun periaatteet soveltuvat käytännön työpajoihin, joissa ratkotaan todellisia tehtäviä ja ongelmia oppimisen edistämiseksi.
• John Deweyn kokemuksellisen oppimisen teoria, jossa oppimisen ytimeksi nousee osallistujan omakohtainen kokemus. Tämä lähestymistapa tukee erityisesti toiminnallista ja osallistavaa työpajatyöskentelyä.
• Delphi-menetelmä, jota hyödynnetään työpajoissa, joissa käsitellään monimutkaisia ja ajankohtaisia haasteita. Menetelmä kannustaa osallistujia jäsenneltyyn vuorovaikutukseen, jonka avulla voidaan tarkastella erilaisia näkökulmia ja tunnistaa mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja.

Alueellisten työpajojen suunnittelussa ja toteutuksessa otettiin huomioon neljä keskeistä tekijää:

1. Alueelliset erityispiirteet – Jokaisella alueella on omat sosiokulttuuriset, kielelliset ja taloudelliset olosuhteensa, jotka edellyttävät räätälöityjä lähestymistapoja ja sisältöjä.
2. Kohdeyleisön lähtötaso – Osallistujien aiempi tietämys ja kokemus media- ja tekoälyaiheista ohjasivat työpajojen koulutustavoitteita ja -sisältöjä.
3. Kohderyhmän profiili – Työpajat oli suunnattu ensisijaisesti media- ja IT-alan ammattilaisille sekä mediakasvattajille, joiden ammatilliset tarpeet ja odotukset poikkeavat toisistaan.
4. Toimintaympäristö ja sidosryhmät – Paikallisten sidosryhmien, kuten mediaorganisaatioiden, oppilaitosten ja poliittisten päätöksentekijöiden, osallistaminen oli keskeistä, jotta työpajat heijastivat alueellista mediaympäristöä ja koulutuksellisia tarpeita mahdollisimman tarkasti.

Työpajoista kerätty palaute osoitti, että työpajoilla oli merkittävä positiivinen vaikutus osallistujien osaamiseen: ne lisäsivät tietoisuutta tekoälyn ja algoritmien roolista mediassa sekä vahvistivat osallistujien taitoja. Työpajat toimivat myös tärkeänä foorumina eri alojen ammattilaisten väliselle kokemusten vaihdolle, mikä edisti monialaista lähestymistapaa medialukutaitoon.

Työpajat tarjosivat ainutlaatuisen mahdollisuuden kerätä laajaa ja monipuolista aineistoa tekoälyn käytöstä mediassa ja opetuksessa kuudessatoista eri Euroopan maassa.

Työpajat saavuttivat niille asetetut tavoitteet menestyksekkäästi: niihin osallistui huomattava määrä eri alojen asiantuntijoita ja toimijoita eri puolilta Eurooppaa. Työpajoissa tunnistettiin paikallisia hyviä käytäntöjä ja kehitettiin yhdessä innovatiivisia koulutusstrategioita. Näin luotiin pohjaa vahvistuvalle eurooppalaiselle medialukutaitoa edistävälle yhteisölle.

Työpajat osoittivat myös, kuinka tärkeää on mukauttaa menetelmät paikallisiin olosuhteisiin samalla säilyttäen yhtenäinen ja selkeä toimintakehys. Alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa osoittautui tehokkaaksi sidosryhmien sitouttamisessa ja kentältä nousevien näkökulmien esiin tuomisessa.

Alueellisten työpajojen kokemusten ja tulosten pohjalta laadittiin joukko suosituksia tuleville medialukutaitohankkeille, joissa keskitytään tekoälyn ja algoritmien ymmärtämiseen. Suositukset perustuvat työpajoista koottuihin raportteihin, osallistujien palautteeseen sekä hankekumppaneiden yhteisiin pohdintoihin. Tavoitteena on lisätä tulevien aloitteiden vaikuttavuutta ja varmistaa, että ne vastaavat sekä ammatillisiin että paikallisiin tarpeisiin tehokkaasti ja osallistavasti. Suositukset on lueteltu alla.

Sisältö ja lähestymistapa

• Tarkempi fokusointi: Järjestetään työpajoja, joissa on selkeämmin rajattua ja kohdennettua sisältöä – jotka keskittyvät tarkasti määriteltyihin teemoihin, esimerkiksi avatarien luontiin.
• Toiminnallisuus ja käytäntöön soveltaminen: Varataan runsaasti aikaa käytännönläheisille harjoituksille ja osallistavalle tekemiselle.
• Vahva ja aktiivinen moderointi: Panostetaan osaavaan ja osallistavaan ilmapiiriä tukevaan moderointiin keskustelujen ohjaamisessa ja osallistujien aktivoimisessa.

Temaattiset painopisteet

• Eettiset näkökulmat: Käydään enemmän keskustelua tekoälyn eettisistä ja yhteiskunnallisista vaikutuksista mediassa.
• Visuaalinen sisältö ja luova tuotanto: Järjestetään työpajoja, jotka keskittyvät erityisesti visuaalisen sisällön – kuten kuvien, videoiden ja grafiikan – tekoälypohjaiseen tuotantoon.
• Disinformaatio ja valeuutiset: Kiinnitetään enemmän huomiota tekoälyn tuottaman disinformaatioon ja valeuutisten tunnistamiseen ja torjumiseen.

Oppimateriaalit

• Monikieliset materiaalit: Tuotetaan oppimateriaaleja useilla kielillä, jotta ne olisivat saavutettavissa eri alueilla ja kieliyhteisöissä.
• Muokattavissa olevat sisällöt: Laaditaan modulaarisia oppimissisältöjä, joka voidaan räätälöidä paikallisiin ja kulttuurisiin erityispiirteisiin sopivaksi.
• Käytännön työkalupakit: Kehitetään konkreettisia ja helposti käyttöön otettavia työkalupaketteja ja materiaaleja, joita osallistujat voivat soveltaa suoraan omassa työssään tai opetuksessaan.

Yleisön monipuolistaminen

• Monialainen yhteistyö: Edistetään eri alojen asiantuntijoiden osallistumista työpajoihin, jotta saadaan monipuolisempia näkökulmia ja vahvistetaan asiantuntemuksen vaihtoa.
• Nuorten osallistuminen: Kehitetään kohdennettuja strategioita nuorten, erityisesti muodollisen koulutuksen piirissä olevien opiskelijoiden, osallistamiseksi.
• Päätöksentekijöiden mukaan ottaminen: Integroidaan poliittiset päättäjät ja muut päätöksentekijät työpajaprosesseihin, jotta voidaan rakentaa siltaa käytännön toiminnan ja poliittisen päätöksenteon välille.

Räätälöidyt lähestymistavat

• Asiantuntijapohjainen segmentointi: Harkitaan työpajojen järjestämistä osallistujien asiantuntemustason mukaan toimialojen sijaan, jotta voidaan paremmin vastata eritasoisten osaajien tarpeisiin.
• Alakohtaiset moduulit: Kehitetään erikoistuneita sisältömoduuleja eri ammattialoille, samalla kun säilytetään yhteinen ydinsisältö kaikille osallistujaryhmille.

Täytäntöönpanostrategiat

• Paikallinen mukauttaminen: Jatketaan vahvaa painotusta työpajasisältöjen ja menetelmien mukauttamiseen paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin.
• Hybridioppimisen parantaminen: Kehitetään tehokkaampia strategioita hybridimuotoisen opetuksen (lähi- ja verkko-opetuksen) toteuttamiseen, jotta myös etäosallistujat voivat osallistua täysipainoisesti.
• Tietämyksen hallinta: Otetaan käyttöön järjestelmälliset tiedonhallintakäytännöt ja -alustat, jotka mahdollistavat työpajoissa syntyvän tiedon keräämisen, jakamisen ja hyödyntämisen.

Seuranta ja kestävyyden varmistaminen

• Yhteisön rakentaminen: Edistetään pysyvien yhteisöjen muodostumista työpajoihin osallistuneiden kesken.
• Täytäntöönpanon tukeminen: Tarjotaan osallistujille tukea uusien käytäntöjen ja oppien soveltamiseen omassa työympäristössään.
• Vaikutusten arviointi: Kehitetään vahvempia ja systemaattisempia työkaluja ja menetelmiä pitkän aikavälin vaikutusten arvioimiseksi, pelkän välittömän palautteen sijaan.

Muodollisen koulutuksen integrointi

• Opetussuunnitelmien kehittäminen: Tutkitaan mahdollisuuksia sisällyttää prompt engineering eli kehotteiden suunnittelu osaksi virallista opetussuunnitelmaa.
• Opettajankoulutuksen painottaminen: Panostetaan opettajien kouluttamiseen, jotta he voivat moninkertaistaa työpajojen vaikutukset oppilaitoksissaan.
• Institutionaaliset kumppanuudet: Rakennetaan vahvempia yhteistyösuhteita virallisten koulutuslaitosten kanssa, jotta tekoälylukutaito voidaan integroida olemassa oleviin opetussisältöihin ja -rakenteisiin.

Nämä suositukset muodostavat yhdessä etenemissuunnitelman, joka pohjautuu alueellisten työpajojen tuloksiin ja vastaa samalla esiin nousseisiin haasteisiin ja kehittämiskohteisiin.

Kaikki nämä suositukset otetaan huomioon tulevassa Media Edukathon -tapahtumassa Ateenassa. Ne muodostavat keskeisen osan tausta-aineistoamme, jonka pohjalta voimme yhdessä kehittää motivoivia ja osallistavia koulutusaktiviteetteja.

22 alueellisessa työpajassa esiin nousseet oivallukset, haasteet ja hyvät käytännöt ohjaavat suoraan yhteissuunnitteluprosessiamme. Näin varmistamme, että Edukathonin aikana kehitettävät koulutusratkaisut ovat sekä tutkimus- ja kokemuspohjaisia että sovellettavissa erilaisiin tarpeisiin, joita on havaittu eri puolilla Eurooppaa.

Sisällyttämällä nämä suositukset suunnittelutyöhön rakennamme entistä vaikuttavampia, käytännönläheisempiä ja innovatiivisempia lähestymistapoja tekoälyyn ja algoritmeihin liittyvän medialukutaidon kouluttamiseen.