Kuka kukin on tiedon maailmassa?

Roolipeli tekoälystä, mediasta ja tiedon laadusta. Perustuu pedagogiseen Design fiction -malliin.

Thibault Philippette (UCLouvain)

Konsepti

Harjoituksessa osallistujat pääsevät tutkimaan, miten luottamus tietoon rakentuu, ja miten tietoa haastetaan tekoälyyn pohjautuvassa mediaympäristössä.
Roolipelin kautta osallistujat kokeilevat erilaisia tuottajan tai kuluttajan rooleja, joiden suojassa osallistuvat yhdessä verkkoviestien tutkimiseen. Kokemus korostaa, miten aikomukset, ennakkoasenteet (vinoumat/biases) ja arvot muokkaavat mediakeskustelua ja miten tekoäly voi vahvistaa tai hämärtää verkkoviestintää.
Palautekeskustelulla on keskeinen osa: se kannustaa osallistujia pohtimaan omaa käsitystään uskottavuudesta, tiedon sitoumuksista ja mediaviestien takana olevien tarkoitusten tunnistamisen tärkeydestä.
Harjoituksen tavoitteena on edistää kriittistä tietoisuutta ja kykyä luottaa kriittisellä otteella tekoälyä hyödyntäviin digitaalisen viestinnän ekosysteemeihin.

Pääteemat

Pääteema 1: Tekoälyn myönteisten ja kielteisten roolien arviointi mediatuotannossa: Ymmärrys siitä, miten tekoäly muokkaa tiedon tuottamista (reshape), luotettavuutta (credibility) ja hallintaa (control).
Pääteema 2: Tekoälyn tuottamien vinoumien, eettisten vaikutusten käsitteleminen: Tekoälyvälitteisen viestinnän vinoumien ja eettisten rajoitteiden tarkastelu.
Pääteema 3: Kriittisten tekoälykehotteiden (promptien) käyttötaitojen vahvistaminen: Tekoälyjärjestelmien ja niiden tuotosten kriittisen kyseenalaistamisen, tulkitsemisen ja ohjeistamisen taitojen vahvistaminen.
Pääteema 4: Yleisön käsitysten, tietoisuuden ja tunteiden arviointi tekoälyn tuottamaa sisältöä kohtaan: Seurataan, miten osallistujat havaitsevat ja reagoivat emotionaalisesti tekoälyn tuottamaan tietoon.

Tavoiteet

Ymmärtää tekoälyn vaikutuksia verkkoviestinnässä ja mediatuotannossa: viestinnän voimaannuttamisen ja vääristymän välillä.
Tunnistaa ja analysoida aikomuksia, vinoumia ja eettisiä vaikutuksia tekoälyn tukemassa tiedonkulussa.
Kehittää kriittisten kehotteiden luomista (prompting) tekoälyn tuottaman sisällön luomiseen ja kriittistä tulkintaa merkitysten purkamiseen (decoding).
Vahvistaa osallistujien kykyä arvioida luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä mediassa.
Kannustaa eettiseen tietoisuuteen ja kriittiseen arviointiin ihmisen ja koneen yhteistyöstä tiedon prosessoinnissa.

Kohderyhmä

Opettajat, mediakasvatuksen ammattilaiset, tutkijat ja korkeakouluopiskelijat (ikä 16+)
Muokattavissa opettajakoulutukseen, akateemisiin työpajoihin tai digitaalisiin oppimisympäristöihin.

Menetelmät: vaiheet ja ohjeet

Vaihe 1 – Johdanto

Ohjaajat esittelevät kontekstin: ”Tiedon laatu tekoälyn aikakaudella.” Osallistujat jaetaan kahteen ryhmään:

Mediatuottajat (saavat salaisia persoonia ja ohjeita)
Median kuluttajat (tarkkailevat, reagoivat ja analysoivat julkaisuja)

Vaihe 2 – Tuotantovaihe

Jokainen tuottaja julkaisee lyhyitä viestejä (≈5 riviä) yhteisessä keskustelutilassa (foorumi, chat tai verkkotaulu) seuraten hahmonsa strategiaa. Jotkut käyttävät tekoälyn työkaluja viestien luomiseen tai havainnollistamiseen.

Kuluttajat lukevat ja reagoivat reaaliajassa.

Vaihe 3 – Vuorovaikutusvaihe

Kuluttajat arvioivat uskottavuutta, vinoumia ja lähteiden laatua, kommentoivat julkaisuja ja yrittävät arvata jokaisen viestin taustalla olevan hahmon.
Syntyy kollektiivinen tulkinta..

Vaihe 4 – Ilmoitusvaihe

Tuottajat paljastavat hahmonsa ja strategiansa. Jokainen selittää, miten ja miksi he käyttivät (tai väärinkäyttivät) tekoälyä.

Vaihe 5 – Jälkipuinti ja pohdinta

Opettajat ohjaavat keskustelua, jossa simulaatio yhdistetään todellisiin mediaympäristöihin:

Mitkä strategiat tuntuivat uskottavilta tai harhaanjohtavilta?
Miten tekoäly vaikutti uskottavuuden ja tunteiden havaitsemiseen?
Mitä tämä paljastaa omista reaktioistamme tekoälyn tai ihmisen tuottaman sisällön suhteen?

Tämä vaihe on välttämätön, jotta kokemus muuttuu keskusteluksi luottamuksesta, vinoumista ja vastuusta tekoälypohjaisessa viestinnässä.