Tekoäly taiteellinen luovuus

Dejan ANDONOV, Sylvain GRESSIER, Mary KOLONIA, Bastien MASSE, Avra SOTIROPOULOU, Sofia THEODOSIADOU, Violette VIGNERON, Géraldine WUYCKENS.

Konsepti

Työpaja luovuudesta ja tekoälystä

Työpaja on yhteisöllinen ja luova prosessi, jossa tuotetaan fiktiivistä sisältöä heijastamaan ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Työskentelyssä hyödynnetään tekoälytuotantoa ja tarinankerrontaa.

Pääteemat

Pääteema 2: Tekoälyn tuottamien vinoumien, eettisten vaikutusten käsitteleminen

Pääteema 3: Kriittisten tekoälykehotteiden (promptien) käyttötaitojen vahvistaminen

Tavoitteet

Tavoitteena kehittää kriittistä ajattelua tekoälyn käytöstä luovassa prosessissa.

Kohderyhmät

Ammattilaiset (opettajat, kouluttajat…), jotka työskentelevät yli 15-vuotiaiden kanssa

Menetelmät: vaiheet ja ohjeet

Työpajan kuusi vaihetta

1 – Haasteen asettaminen

Yhteinen aktiviteetti kaikkien osallistujien kesken

Tavoite: Osallistujat määrittelevät näkemyksiään tekoälyn luovuudesta samalla, kun saadaan ensikokemuksia kehotteiden kirjoittamisesta ja chatbot-vuorovaikutuksesta.

2 – Tulevaisuuden kaupungin kuvitteleminen

Osallistujat kuvittelevat yhdessä kaupungin 30 vuoden päähän ehdottamalla lyhyitä ideoita aiheista kuten ekologisuus, yhteiskunnalliset kysymykset, teknologia, terveys, vapaa-aika tai liikenne.

Nämä ideat kerätään ja syötetään tekoälylle ohjaamiseen, joka tuottaa kuvailevan tekstin kuvitellusta maailmasta. Ryhmä pohtii tekoälyn tuotosta, vertaa sitä alkuperäisiin ideoihin ja keskustelee siitä, mitä sisälsi, lisäsi tai on jätetty pois.

Tavoite: Tutkia kollektiivista maailmanrakennusta samalla kun tarkastellaan kriittisesti, miten tekoäly tulkitsee ja muokkaa ihmisten antamia syötteitä muodostaessaan kertomusta.

3 – Hahmojen määrittely

Osallistujat jakautuivat pieniin 4–5 hengen ryhmiin. Jokainen osallistuja luo hahmokuvauksen, joka määrittelee päähenkilön, yhdistäen todelliset ja kuvitteelliset piirteet. (Hahmokuvaus viittaa tässä ranskalaiseen heraldiikkaan, jossa ”blason”, tarkoittaa vaakunaa, mutta myös SWOT-analyysin kaltaista tarkkaa kuvausta sisältäen mm. vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat)

Nämä ominaisuudet syötetään tekoälylle, joka luo kuvauksen hahmon kodista, joka on tarinan lähtötilanne.

Tavoite: Kehittää omaperäisiä hahmoja yhdistämällä mielikuvitusta ja rakenteellista analyysiä, ja käyttää tekoälyä hahmon kontekstualisointiin ja rikastamiseen.

4 – Tarinan rakentaminen

Osallistujat oppivat tarinankerronnan perusrakenteita kuvaamalla ensin hahmonsa rutiineja ja lisäämällä sitten häiriön luodakseen jännitettä. He laajentavat tarinan 3–5 lyhyeen kohtaukseen, jossa hahmon heikkoudet luovat haasteita ja vahvuudet auttavat ratkaisemaan niitä.

Matkan varrella he käyttävät chatbotia korttipelimuodossa inspiraation, havainnollistamisen tai uudelleen kirjoittamisen apuna, ja päättävät hyväksytäänkö ehdotukset vai ei.

Tavoite: Harjoitellaan tarinan jäsentämistä ja kokeillaan tekoälyn kriittistä ja luovaa käyttöä.

5 – Tarinan esittely

Jokainen ryhmä esittelee tarinansa muille, päättäen, käyttävätkö tekoälyä kerronnassa (esimerkiksi äänen generoinnissa). Yleisö yrittää arvata, miten tekoäly oli mukana tarinan rakentamisessa.

Tavoite: Jaetaan luovat tuotokset ja pohditaan tekoälyn näkyviä ja piilotettuja rooleja tarinankerronnassa.

6 – Teosten arviointi

Osallistujat käyttävät opettajan antamia kriteerejä arvioidakseen tarinoitaan. He pyytävät tekoälyä arvioimaan työnsä ja antamaan palautetta samojen kriteerien perusteella.

Tavoite: Verrataan ihmisen ja tekoälyn arviointia, jotta saadaan käsitys tarinan vahvuuksista ja kehityskohteista.